Waves of Harmony

The art of Moosa Myllykangas could be described as nature that has been concretized, or as 3-dimensional harmony. These pieces intermediate impressions of something light and bright – something that is dancing in a gauzy symbiosis like music. In essence, the pieces convey messages of different attributes of the nature – how fundamental, yet easy the nature is.

Thus, what is particularly charming about these pieces is the contrast of airiness and heaviness that is emerged through an interesting dialogue between the pieces. Due to the variable use of different materials, the ostensible randomness settles as a part of the entirety and brings something more to it. It is like the materials themselves were dialoguing inside the pieces about their context, whereas the viewer participates in the dialogue from outside and makes her own conclusions about it.

Myllykangas’ works of art are whole. They are wind, light, shade and even sounds that have been concretized. Steel forms towers like foamy wave crest, copper bends like a wave, brass reminds of leaves shifting in the wind. Therefore, the materials themselves bring an additional meaning to the works. The materials’ bare composition and substance speak their own language, affecting the beholder in a unique way. Yet, when these materials are bend into one whole, the composition conveys something beyond verbal.

Myllykangas has told that when she is catching ideas for her works, she often thinks of the question “why”. Solving this question in the beginning of the project is conveyed by the pieces as thorough understanding of their nature and of the atmosphere they create. Usually Myllykangas’ own memories have an impact on the themes of her works, that is demonstrated by the use of materials, for instance. Thus, a form of nostalgia, or depth created over time, plays a significant role in building the essence of the works.

In Myllykangas’ art the harshness of the materials emphasizes the lightness of the pieces. The counterforces are an essential part of the harmony, because without light there is no shade and without sound there is no silence.

And like always happens with the best type of art, the viewer of the pieces can form her own conclusions based on her own stories, that correlate with the memories and experiences of that individual. And so, these pieces speak a universal language, that is direct and touching.


Miki Liukkonen, Author, Poet
Translation: Iiris Takanen

Harmoniaa alumiiniaalloilla

Moosa Myllykankaan taidetta voisi kuvailla konkretisoituneeksi luonnoksi, tai kolmiulotteiseksi harmoniaksi, esimerkiksi, sillä ensimmäinen vaikutelma, joka Myllykankaan taiteesta välittyy on nimenomaan harmonia, jotain kevyttä ja valoisaa, jotain joka tanssii ilmavassa symbioosissa. Kuin musiikki.

Kyse on sekä luonnon perustavanlaatuisuudesta että välittömyydestä. Teokset puhuttelevatkin mielenkiintoisella ilmavuuden ja raskauden kontrastilla, joka käy omaa teosten sisäistä dialogiaan: töiden koostuessa erinäisistä materiaalisista ratkaisuista näennäinen satunnaisuus asettuu osaksi kokonaisuutta ja tuo siihen jotain lisää, ikään kuin materiaalit itsessään keskustelisivat teosten sisällä niiden kontekstista, jolloin katsoja osallistuu keskusteluun ulkopuolelta ja tekee siitä omat johtopäätöksensä.

Myllykankaan työt ovat kokonaistaideteoksia, ne ovat kuin konkretisoitunutta tuulta, valoa, varjoa, jopa ääntä: teräs muodostaa vaahtopäämäisiä torneja, kupari taipuu kuin aalto, messinki tuo mieleen tuulessa kääntyvät puunlehdet.

Näin ollen itse materiaalit tuovat teoksiin oman lisämerkityksensä, sillä jo pelkkä materiaalin koostumus ja “olemus” itsessään puhuu omaa kieltään ja vaikuttaa kokijaan omalla tavallaan, mutta kun nämä materiaalit taivutetaan kokonaisuuteen, kompositio välittää jotain ylisanallista.

Myllykangas on kertonut pohtivansa usein teoksia ideoidessaan kysymystä “miksi”. Kysymyksen purkaminen työn alkuvaiheessa välittyy töistä syvällisenä ymmärryksenä niiden luonteesta ja niiden luomasta tunnelmasta. Usein töiden teemojen taustalla vaikuttavat Myllykankaan omat muistot, joihin esimerkiksi töissä käytetty materiaali viittaa. Niinpä teoksista välittyy myös tietynlainen nostalgisuus, tai ajan tuoma syvyys, joka on vahvassa osassa töiden olemusta.

Myllykankaan taiteessa materiaalien “ankaruus” ja kovuus korostavat teosten keveyttä. Vastavoimat ovat olennainen osa harmoniaa, sillä ilman valoa ei voi olla varjoja, ilman ääntä ei voi olla hiljaisuutta.

Ja kuten paras taide aina, teosten kokija voi teoksia katsoessaan muodostaa niistä omat johtopäätöksensä, antaa niille oman tarinansa, joka korreloi kokijan omien muistojen ja kokemusmaailman kanssa, ja näin teokset puhuvat universaalia kieltä, joka on välitöntä ja koskettavaa.


Miki Liukkonen, kirjailija.